Ny olis varattu aika ihotautilekurille. Neidin iho on menny semmoseen kuntoon että ei tuota enää edes reseptirasvoilla saa pidettyä aisoissa. Tai itse asiassa saa, mutta tietyt kohdat "kukkivat" ihmeellisesti.
Neidillä on selässä yksi peukalonpään kokoinen punainen kuiva läntti, joka välillä märkii vähän ja kehittää rupea päälle. Siihen ei kortisonirasva ole auttanut. Nyt se on sitten ollut jo niin kauan (ja niitä kohtia näyttäis tulevan lisää) että on ruvettava ihan oikean, asiaan erikoistuneen lekurin kanssa selvittelemään, mikä läikät aiheuttaa.
Jännää tässä on se, että muuten iho on hyvän näköinen, kun sitä rasvaa Essexin atooppiselle iholle tarkoitetulla rasvalla. Mutta sitten on muutama läikkä noita kummallisia, märkiviä kohtia. Ja ne on olleet jo pari kuukautta ainakin.
Melko varmasti kyse on jostain allergiasta. Ensimmäisenä epäilyn kohteena on kananmuna, sillä sitä tyttö saa silloin tällöin jonkun ruuan seassa ja kun tuo ihottumakin pahenee aina silloin tällöin. En siis vielä ole seurannut tuleeko munasta välitön reaktio, mutta nyt alan seurata. Hedelmistä mikään ei ole aiheuttaja, ei myöskään tomaatti. Maitoallergiaa se ei myöskään ole. Käytämme MiniRisk- ja Lumme -hajusteettomia pesuaineita.
On kyllä mystinen ihottuma.. toivon vain että saadaan syy selville ja oikeat lääkkeet jotta neidin olo helpottuis, välillä kutisee aivan sietämättömästi, sen oikein näkee. Ja sitten hän raapii verille kaikki kutisevat paikat, vaikka vaatteilla yrittäisi suojata :(
*************************************************************
Apaattisuus liittyy tähän postaukseen oikeastaan vain yleisenä mielentilana tällä hetkellä. Olen aina potenut jossain vaiheessa kevättä uupumus- ja masennustilaa, jotenkin tuntuu ettei virta riitä pitkän talven jälkeen. Olotila helpottaa aina, mutta tämä vaihe tuntuu niin tuskaiselta kun lunta on vielä kamalasti, nyt on kovat pakkasetkin ja samaan aikaan pitäisi jaksaa tehdä kaikki normaaliaskareet koulun ohella.
No, päivä kerrallaan. Olis kyllä keksittävä jotain kivaa odotettavaa tähän lähitulevaisuuteen niin jaksais paremmin. Ihan pienetki jutut, niinkuin kyläreissu jollekin, saa aikaan kivaa odotuksentunnetta ja sitä jaksaa sitten taas arkipäivät kummasti hoitaa. Niin ja tällä viikollahan koulun työtaakka taas kevenee, kun yksi kurssi päättyy. Kuoronjohtoa ja tentti perjantaina, huh huh kun jännittää! Vaikka periaatteessa homma onkin hanskassa, on se silti aina täysin absurdi tilanne tuollainen tenttitilanne. Mutta kun sen on saanut tehtyä, lyhentyy kouluviikko kolmipäiväiseksi, jeeee!! :)
Aurinkoa viikkoon!
